Hanna: Sain keväällä 2018 kutsun Sari Keskimaan vastaväittäjäksi. Tehtävä oli kiehtova, mutta hieman hirvitti: Miten voisin selvitä tästä tehtävästä, kun en ollut lukenut ainuttakaan osaa Kalle Päätalon jättimäisestä Iijoki-sarjasta, jota tutkimus käsitteli? Muutamassa kuukaudessa puutetta olisi mahdotonta korjata. Tässä vaiheessa käännyin Maijan puoleen, jonka tiesin urakoineen koko sarjan läpi.
Maija: Aloitin Iijoki-sarjan 2013, ja lukemiseen meni puolisentoista vuotta. Kun Hanna otti yhteyttä, innostuin listaamaan romaaneja, joissa kuvataan päähenkilö Kallen elämän keskeisimpiä käänteitä. Hannan pyynnössä oli heti mukana tomeraa toiveikkuutta: ”Huonemiehen poika on kuitenkin jo hyvällä alulla!”
Hanna: Iijoki-sarja yllätti myönteisesti. Siitä avautui uusia näkökulmia esimerkiksi elämään suomalaisella maaseudulla maailmansotien välisenä aikana.Kielentutkijana huomioni kiinnittyi kuitenkin erityisesti toistuviin puhuttelutapoja koskeviin kommentteihin. Tämä oli sikäli luonnollista, että olin aiemmin tutkinut puhuttelua eri näkökulmista. Aloin pohtia, että olisi kiehtovaa tarkastella, miten puhuttelumuotoja kommentoidaan päähenkilö Kallen elämänkaaren varrella. Tuntui kuitenkin toivottoman suurelta urakalta lähteä poimimaan näitä kommentteja järjestelmällisesti 26 romaanista. Ajatus heräsi kuitenkin uudestaan, kun romaanisarjasta valmistui korpus.
Maija: Sari Keskimaalla oli väitöskirjaa tehdessään Iijoki-sarjan 26 paksua romaania fyysisesti käsillä. Sain ajatuksen tekstikorpuksesta, jota tutkijat pystyisivät käyttämään painettujen romaanien rinnalla missä tahansa. Niinpä kirjailijan 100-vuotisjuhlavuonna Kielipankissa julkaistiin Iijoki-korpus.
Hanna: Aiempi tutkimukseni puhuttelun parissa auttoi valitsemaan sopivia hakusanoja, joilla aloimme kaivaa esiin puhuttelun kannalta olennaisia kohtia. Hedelmällisiksi osoittautuivat esimerkiksi etunimi, puhutella, sinuttelu ja teitittely. Vaikka sarja oli tullut muutaman tärppiromaanin avulla minulle jollain tavalla tutuksi, koin välttämättömäksi sen, että kirjoittajakaverina olisi henkilö, joka tuntisi romaanisarjan kuin omat taskunsa ja pystyisi ymmärtämään laajempaa kontekstia.
Prosessi eteni niin, että otin päävastuun hakujen tekemisestä ja hakutulosten läpikäymisestä. Ryhmittelin esimerkkejä esimerkiksi sen mukaan, miten puhuttelutavan valintaa perusteltiin tai selitettiin. Valitsin esimerkkejä ja kirjoitin niistä alustavaa analyysia. Esimerkkien tulkinnassa Maijan apu oli korvaamatonta.
Maija: Hannan osaaminen puhuttelututkimuksen alalta ohjasi artikkelin edistymistä, ja tutkimus eteni etänä keskustellen. Joitakin teoksen kokonaisrakenteen kannalta keskeisiä asioita on vaikea hahmottaa pelkästään korpuksesta hakemalla, mutta korpus on korvaamaton, kun etsitään jotain täsmäpiirrettä. Iijoki-sarjan parituhatta sivuhenkilöä tuodaan mukaan vähitellen.
Kun artikkelissamme esimerkissä 13 Urpulan emäntä ehdottaa sinunkauppojen tekemistä Kallen kanssa ja etunimeltä puhuttelemista Villen kanssa, tulkintojen tekemistä helpotti se, että tunsin henkilöhahmot jo pidemmältä ajalta. Toisaalta Iijoki-sarjan lukeminen auttaa ymmärtämään, miksi esimerkiksi rakas-sanan käyttö puhuttelussa on Kallelle kovin vaikeaa. Päätalo-tutkimusta on hyödyllistä tehdä yhteistyönä.
Päätalot lukenut tutkija voi lyöttäytyä yhteen kulloisenkin erityisalan tutkijan kanssa, jolloin korpuksen käytöstä saadaan suurin hyöty.
